Kirja lähestyy henkisyyttä kokonaisvaltaisesti. Eheä ihminen muodostuu sydämen, järjen, tunteiden ja intuition saumattomasta kokonaisuudesta. Eheys on viisasta rakkautta, jossa ihmisyys on puhjennut kukkaan. Nykyisen teknologiayhteiskunnan suuri ongelma on se, että ihmiset ovat kehittyneet epätasapainossa. Tiedon keskellä kasvaneilla ihmisillä mieli ja rationaalinen puoli ovat ylikorostuneita.

Kirja opastaa, kuinka itsen ymmärtämisen ja objektiivisen herkkyyden kehittämisen myötä ihminen voi avautua universaalille rakkaudelle. Henkinen kehittyminen puhtaammillaan on itsen löytämistä ja kasvamista kohden jokaisen ihmisen sydämessä olevaa rakkauden keskusta, jonka kautta Jumalan kipinä loistaa.

"Nykyisen teknologiayhteiskunnan suuri ongelma on se, että ihmiset ovat kehittyneet epätasapainossa. Mieli ja rationaalinen puoli ovat ylikorostuneet tiedon keskellä kasvaneilla ihmisillä. Ihmisen tajunta on painottunut liikaa tietoon, järkeen ja loogiseen ajatteluun. Nykyihminen elää mielen maailmassa. Mieli toimii aina tiedon luokittelevassa tietoisuudessa, koska se on mielen perusluonteen mukaista.

Mielen toiminta perustuu aikaan, menneisyyteen ja tulevaisuuteen, siksi mieli ei voi toimia muuten kuin erillisyyden tilassa. Ajattelu on erillisyyttä eli osittuneisuutta. Ajattelu on aikaa. Ajattelu on tietoa. Tieto tarvitsee ilmentyäkseen vastakohtaisuuden. Tieto perustuu vastakohtiin. Tietoa ei voi olla ilman ei-tietoa. Siksi tieto on osittunutta eli rajoitteista. Mieli, tieto ja aika muodostavat oman vastakohtiin ja ajan piirin kuuluvan ulottuvuutensa. Vastakohtiin perustuva tietoisuus on rajoittuneisuutta.

Puhdas tietoisuus ei ole osittunutta. Puhdas tietoisuus on suoraa näkemistä, jossa osittuneisuus on lakannut. Suora näkeminen on ykseyttä, joka on oma ajaton ulottuvuutensa. Tietoisuus ei perustu osittuneeseen tietoon. Tietoisuus on jakamaton kaikki. Tietoisuus on henkisen oivalluskyvyn vakaa pohja, joka ei perustu vastakohtiin ja aikaan.

Jumala ei ole osittunut. Jumala ei ole hyvä eikä paha. Jumala on osittuneisuuden ja tiedon jakamaton perusta, jossa sekä hyvä että paha, tieto ja ei-tieto lepäävät dynaamisessa ykseydessä.

Mieli toimii aina tiedon maailmassa. Niin kauan, kun ihmisen tajunta on voimakkaasti samastunut mielen maailmaan, on ihminen osittunut. Osittuneisuus on oivalluskyvyn puutetta. Osittuneisuus on tunteiden jatkuvaa vaeltamista, sisäistä levottomuutta ja ahdistusta. Osittuneisuus on kamppailua itsensä ja elämän kanssa. Tässä tietoisuuden tilassa ihminen tekee eron itsen ja elämän välille. Hän yrittää voittaa elämän taistelemalla sitä vastaan, ikään kuin ihminen ja elämä olisivat erillisiä.

Ihminen on elämä ja elämä on ihminen. Jumala on elämä, siksi Jumala ja ihminen on yhtä. Kun tajunta vapautuu mielen dualistisen tietoisuuden harhasta, elämä ja ihminen ovat yhtä. Kokija ja kokemuksen kohde ovat yhtä. Rakastaja ja rakastettu ovat yhtä. Silloin jäljelle jää se mikä on. Ikuinen kuolema, ikuinen elämä, puhdas oivallusenergia, ehtymätön Luova Rakkaus."

- Jaakko Muhonen / Rakkauden tie / Henkinen oivalluskyky -