KATKELMA KIRJASTA"Mikäli mieli on
liian tyytyväinen itseensä, uusi tapa lähestyä elämää on huomattavasti vaikeampaa
jollei peräti mahdotonta, kuin se lähtökohta, jossa mieli on vapaassa hakevassa
ristiriitaisen ihmettelevässä dynaamisessa tilassa. Negatiivinen rakentuminen tekee
mielen vapaammaksi, ja vapaa ilmapiiri on ehdoton vaatimus Totuuden oivaltamiselle. Mitä
enemmän tajunta on irti mielestä, sitä paremmat lähtökohdat luodaan itsen eheytymisen
tapahtumalle.
Mieli määrittelee salakavalan helposti Totuuden eli
Korkeimman Tietoisuuden ihanteeksi. Tällöin itsen eheytyminen muuttuu mielen sisäiseksi
eheytymisen tavoitteluksi. Totuutta ei voi tavoittaa, yhtä vähän kuin itseä voi
ihanteeseen sidotusti eheyttää. Kaikki tavoittelu on hienovaraista mielen luomaa harhaa,
joka kohdistuu poikkeuksetta aina mieleen itseensä. Muutokset saattavat olla ja usein
ovatkin mielen sisäistä tasapainoa positiivisesti rakentavia, mutta niiden avulla itsen
lopullinen eheytyminen ei ole mahdollista. Itsen lopullinen eheytyminen on mahdollista
ainoastaan dynaamisessa vapaan luovassa tajunnallisessa tilassa. Tällöin tajunta on
vapaa itsestä ja ainoastaan itsestä vapaan jatkuvan uusiutuvuuden ja luovuuden tilassa
on Totuuden välitön oivaltaminen mahdollista.
Korkein Tietoisuus ei ole staattinen tila, joka kerran
oivalletaan, vaan se on jatkuva muutoksen ja rajattoman luovuuden tila. Korkein Tietoisuus
on jatkuva ääretön dynaaminen muutos, joka ilmenee niin nopeasti, että se näyttää
olevan levossa. Mitä luovempaan ja vapaampaan tietoisuuteen tajunta on vapautunut, sitä
helpommin voidaan vastaanottaa Korkeimman Tietoisuuden hienoa energiaa.
Luova tajunnallisesti vapaa tila tekee mahdolliseksi
puhtaan rakkauden suoran kokemisen. Mielen sisällä koettu rakkaus on mielen itsensä
kautta eroteltua rakkauden ja mielihyvän sekoitusta. Vain itsestä vapaa rakkaus voi
ilmetä hetkestä hetkeen yhtä puhtaana menettämättä koskaan tuoreuttaan. Mieleen
sekoittunut rakkaus on aina kuihtuvaa ja katoavaista, ja siksi mieli jatkuvasti vuodesta
toiseen ponnistelee saavuttaakseen yhä uudelleen ja uudelleen kadotetun mielihyvän ja
rakkauden tunteen. Mielen sisäinen vertaileva rakkaus ei voi koskaan säilyä tuoreena.
Mieli tavoittelee loputtomasti pysyvää rakkautta, joka on sille mahdotonta saavuttaa.
Mielen saavuttama mielihyvä ja rakkaus ovat väistämättä ohimenevää. Ainoastaan
itsestä irti oleva jatkuvan uusiutumisen luova tila mahdollistaa pysyvän rakkauden
kokemisen. Tällöin rakkautta ei saavuteta, vaan rakkaus on. Se, mikä ei ole
saavutettua, ei voi kadota. Itsen eheytyminen korkeampaan rakkauden kokemiseen tapahtuu.
Korkea rakkauden tila on erottelematon itsestä vapaa hetkestä hetkeen uusiutuva
luovuuden tila.
Myös tieto voi väärin painotettuna edistää mielen
sisäistä positiivista rakentumista. Oikein ymmärrettynä tieto edistää aina epätoden
ja harhan poistumista korkeamman tietoisuuden ilmentymisen tieltä. Tällöin tieto toimii
oivalluksen käyttövoimana. Oivallus puolestaan syventää ymmärrystä. Ymmärrys näkee
tiedon tietoisuuden ilmaisemisen raaka-aineena. Tietoisuus käyttää hyödykseen tietoa
eikä päinvastoin. Tietoa tarvitaan tietoisuuden ilmaisemiseen eikä tietoisuuden
sitomiseen. Mikäli tiedosta tulee itseisarvo, edistää se mielen rakentumista ja
vaikeuttaa korkeamman tietoisuuden ilmentymistä. Väärin painotettuna tieto rajoittaa
tietoisuuden vapaata ja luovaa kenttää. Mitä pidemmälle mielen sisäinen rakentuminen
on päässyt etenemään, sitä rajoittuneemmaksi muodostuu tietoisuus.
Mielen rakentuminen estää vapaan luovuuden
ilmentymisen, joka on ensimmäisiä edellytyksiä tajunnan syventymisen mahdollistumiselle
kohden korkeampaa tietoisuutta. Kaikki tieto on aina poikkeuksetta epätotta. Vain Korkein
Tietoisuus on totta. Tieto on poikkeuksetta vain Korkeimman Tietoisuuden rajoittunutta
heijastumaa. Siksi tajuntaa ei pidä sitoa epätoteen tietoon. Kun tajunta on alati
vapaassa luovassa tilassa, on välitön Totuuden oivaltaminen mahdollista."
- Jaakko Muhonen / Tietoisuus ja itsen eheytyminen /
Rakentuminen -
|